Isomuru täytti seitsemän. Ei voi oikein vieläkään uskoa. Mutta sen kunniaksi piti siis leipoa kakkuja. Intiaanihenkisille kaverisynttäreille leivottiin maalitaulukakku sillä seurauksella, että se paljon hehkuttamani marsipaani tursuaa nyt ihan oikeasti korvista. Tursusi jo siinä vaiheessa kun olisi pitänyt ottaa kuva, joten en ottanut. Seuraavan päivän sukulaissynttäreille piti siis keksiä jotain muuta. Se jotain muuta oli punaherukkahillolla, kermarahkaseoksella ja tuoreilla marjoilla täytetty kääretorttu, joka koristeltiin kermarahkalla, mansikoilla, vadelmilla, pensasmustikoilla ja suklaakeksitikuilla. Välillä vaan yksinkertainen on parasta.
Ja sitten jakoon tämänkertaiset opit:
Ja sitten jakoon tämänkertaiset opit:
- Kesäkuumalla kakku kannattaa koristella vasta juuri ennen esillepanoa, eikä marsipaani ehkä ole se ykköskuorrute.
- Jos kääretortulle ei löydy sopivan kokoista tarjoiluastiaa, soveltuu esimerkiksi lasten rannalta löytämä ja surffilautana käyttämä puoliksi palanut laudankappale tarkoitukseen oikein hyvin. Mielikuvitus on rajana.
- Lapset eivät vaan tykkää marsipaanista, eivätkä suurin osa ehkä kakuistakaan. Kääretorttupohjainen kakku runsailla täytteillä vaikuttaisi kuitenkin uppoavan paremmin.
Olen kyllä huomannut ihan saman asian lapsista ja täytekakuista. Kauhealla vaivalla väännetyt kakut jäävät pöytään aikuisten närpittäviksi ja kaupasta ostetut keksit häviävät alta aikayksikön. Pistää kyllä miettimään syksyllä eteen tulevia lasten synttäreitä ja niiden tarjoiluja.
VastaaPoistaTuollainen kääretorttukakku on kyllä tosi hyvää. Tehtiin sellainen isoäitini 90-vuotispäiville ja se oli oikeasti melko näyttävä n. 100 cm mittaisena ja kahden käärön levyisenä :)
Voin hyvin kuvitella!! Kävi nimittäin itselläkin mielessä vähän pidemmän kakun tekeminen. Seuraavissa kekkereissä sitten. :)
VastaaPoista