Kyllä, tunnustaudun akateemisen askartelukoulun kasvatiksi. Syntymäpäiväkorttien ja -lahjojen äärellä kaivan viivottimen, paperiveitsen ja kapalevyä esiin. Yhtään haittaa ei ole myöskään opiskeluaikojen joulupaketointikokemuksesta kun kiireessä kieputtaa paperia paketin ympärille liikkuvassa autossa.
Oman kodin tavarapaljous ahdistaa nykyään niin paljon, että olemme alkaneet antaa saman tavarakaaoksen keskellä olevien ystäväperheiden lapsille elämyslahjoja. Tällä kertaa lahjansaaja pääsee ystäviensä kanssa riehum.. siis reippailemaan reippailuhalliin. Lahjapaperiin kääritään sankarille lahjakortti vahvistukseksi lahjasta. Moniin paikkoihin saisi ostaa valmiin lahjakortin, mutta itse tehty on tähän asti koettu persoonallisemmaksi. Etenkin kun ajatuksena on ollut, että lahjan saaja saa lahjan mukana myös lahjan antajan aikaa.
Yksinkertaisen lahjakortin pystyy hyvin taittamaan Wordilla. Toki taiton voi tehdä käsinkin, mutta jotenkin lapsille olen halunnut tehdä koneella. Tässä tapauksessa kävin print screenin avulla hakemassa Huimalan nettisivuilta teemaan sopivan kuvan (kiitos ja anteeksi, en kysynyt lupaa, mutta olemme sopivaksi katsottuna sadepäivänä tulossa käymään). Lahjakortista saa helposti näyttävän valitsemmalla tulostukseen tavallisen kopiopaperin sijaan esimerkiksi akvarellipaperia. Liimasin tulostetun lahjakortin kapalevylle ja leikkasin paperiveitsellä viivotinta apuna käyttäen ylimääräiset reunat pois. Lahjakortin toiselle puolelle kopioin kuvassakin näkyvästä venäläisestä shakkilaudasta osan. Ei löydy sitten keltään muulta samanlaista.
Lahja käärittiin jo kotona mustaan silkkipaperiin ja askarteluaarrelaatikon kätköistä löytyi paketin viimeistelevä samettinen haisuli. Akateemisen askarelukoulun kasvattina olen erityisen tyytyväinen paketin väritykseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti