Höyheniä ja liimaa

Viime vuoden palmusunnuntaiaamuna sain pari loistavaa ideaa, joista toinen täytyy ehdottomasti jakaa laajempaan tietouteen. 

Tavoillemme tyypillisesti olimme autuaasti unohtaneet virpomisvitsojen teon viime minuuteille (pääsiäismunat oli toki muistettu hankkia jo monta päivää aikaisemmin!). Ensimmäinen loistoidea koski aamutokkurassa keksittyä paikkaa, josta pajunoksia lähdettiin hakemaan. Kyseisen parkkipaikan laidassa lumet oli aurattu niin, että pääsimme lasten kanssa varsin ketterästi napsimaan pajuista parhaat yläoksat mukaan.   Kun pajunoksat sitten yllättävän nopeasti olivat ruokapöydällämme odottamassa koristelua, tuli se varsinainen kuningasidea. 

Pähkäilin nimittäin jälleen kerran, että miten höyhenet on järkevintä kiinnittää pajunoksiin. Olin vuosia sitten ostanut useamman vuoden tarpeiksi sellaisia höyheniä, joista puuttuu kokonaan kiinnitysmekanismi, enkä ollut yksinkertaisesti raaskinut heittää höyheniä pois ja ostaa käyttökelpoisempia tilalle. 

Niinkuin hyvien ideoiden kanssa usein, tämäkin tuli viime minuutilla ja suuren (virpomis)paineen alla. Parin epätoivoisen teippausyrityksen jälkeen keksin kokeilla höyhenien liimaamiseen valokuvaliimaa. Nopeasti hyytelömäiseksi kuivuva ja sopivan tahmainen valokuvaliima osoittautui verrattomaksi höyhenien liimaamiseen - etenkin lasten kanssa. Ei tarvitse harrastaa sormiakropatiaa teipin kanssa, eikä toisaalta sotkea tavallisen liiman kanssa. Höyhenet jäävät heti haluttuun asentoon ja pysyvät luonnollisen näköisesti oksissa ilman teippi- tai rautalankavirityksiä. Nyt alkaa kuulostaa jo TV-shopilta, mutta parasta on, että höyhenten liimaaminen on niin helppoa, että yhteen oksaan jaksaa helposti laittaa paljon höyheniä. 

Viime vuoden virpomiset saatiin siis pelastettua ja oksista tuli niin hienoja, että oli raastavaa päästää lapset vaihtamaan niitä pääsiäismuniin! Tänä vuonna taidetaan tehdä muutama oksa myös oman kodin kaunistukseksi.